Tänään alkoi viimeinen viikko työssäoppimis paikassani...
Hiukan on haikea olo, mutta kyllä on suuri jo koti ikäväkin :)

Kävin sunnuntaina Weimarissa vanhalla keskitysleirillä, kyllä veti hiljaiseksi. Ja tänä päivänä samaa meininkiä on lähi-idässä. Ihmettelen eikö mitään olla opittu historiasta :(

Sunnuntaina kävin automuseossa ja Lutherin talolla. Automuseossa sai kuvata kun maksoi 1 euron ja Lutherin talolla sai kuvata, niitä tosi en saa tänne jakaa. Saan käyttää niitä kuvia ainoastaan omaan käyttöön.

Työssäoppimispaikastani vielä, täällä Saksassa toimitaan miltein samanlailla kuin Suomessa. Sosiaalihuolto kun tekee päätöksen huostaan otosta, sen kaupungin sosiaalityöntekijä on vastuussa lapsesta missä päätös on tehty, riippumatta lapsen sijoitus paikasta.
Raha-asiat hoidetaan aikalailla samoin kuin muuallakin, jos otat kassasta rahaa, laitat lapun kassaan jossa on paljonko, mihin ja nimmari. Kaikki kuitit säilötään ja toimitetaan etiäpäin kuun lopussa. Joikainen kuitti liimataan omalle A-4 kokoiselle paperille ja ne mapitetaan. Alleviivataan loppusumma. Jokainen täyttää kirjanpitoa, kun kuitti ja loppurahat tuodaan ne laitetaan kaikki ylös ja lasketaan mitä kassassa on jäljellä.

Se mikä on hienoa tässä yksikössä missä nyt työskentelen on se että lapsilla on kunnioitus aikuisia kohtaan todella korkealla. Täällä teititellään kaikkia aikuisia... Paitsi minua koska sukunimeni on kuulemma liian vaikea sanoa :) R-kirjain kun sanotaan täällä täysin toisin kuin Suomessa!

Outoa minulle oli kun ensimmäisen kerran istuttiin päivällispöytään. Me söimme vöileipiä haarukan ja veitsen kera se on normaalia täällä... Nyt siihen on jo tottunut :)

Kerran ruokana oli Chili con carnea ja yksi lapsista söi leipää mielummin kuin ruokaa, lapset jättivät kaikki, pavut syömättä ja se oli ok! Oli mukava nähdä että on kunnioitusta molempiin suuntiin ja hommat hoituvat. Täällä ei oikeasti ketään pakoteta syömään!
Kun ensimmäisen kerran aloin täällä käyttää tietokoneen näppäimistöä oli Y-kirjain hypännyt alimmalle riville, hieman etsimistä alkuunsa ja sen jälkeen totuttelua :D